Viikonlopun ratsastelut

Himpun koeaika alkoi eilen. Kävin puolenpäivän jälkeen ratsastamassa sillä. Teimme niin, että valmentajani juoksutti Himpun, ja sen jälkeen menin selkään.  Himppu tuntui tosi kivalta jo heti alussa. Oikeastaan sillä on helpompaa mennä niin, että menee itse suoraan selkään eikä valmentaja ensin ratsasta sillä. Minulla ei ole onneksi mitään suuria virheitä ratsastuksessani, mikä on myös yksi syy siihen, että yhteistyömme sujuu niin hyvin. Silloin, kun ei ole paljon virheitä, hevonenkin tykkää mennä. Ainoa huomattava virheeni on se, että käteni ovat vaivihkaa menneet ns. ”ostoskärryasentoon”, mutta sen virheen onnistuin korjaamaan. Virhe oli aika helppo korjata, eikä siitä onneksi tullut mitään ongelmia hevosen kanssa. Jos käsien asento olisi pitkään väärä, voisi siitä tulla ongelmia ratsastuksessa. 

 

Himppu oli kaikissa askellajeissa tosi kivan tuntuinen. Raviinkin se lähti ilman karkuun juoksemista, eikä lähtenyt kovaa siirtymisen jälkeenkään. Ravasimme jopa puomin yli! Jee, hyvä me! Laukkakin nousi oikein nätisti, mutta suoralla laukatessa Himppu vähän innostui ja olisi halunnut mennä kovempaa. Kun palasin päätyyn laukkaympyrälle, minulta lähti sisäjalustin jalasta. Sen seurauksena irronnut jalustin ”potki” Himppua kylkeen, ja se lähti tietysti laukkaamaan kovempaa. Pysyin hyvin kyydissä, mutta jarrut olivat hetkellisesti täysin hukassa. Himppu kuitenkin hiljensi, kun käänsin sen pienelle voltille.

Lopuksi valmentajani ratsasti vielä vähän Himppua ja sanoi, että ratsastukseni jälkeen Himppu tuntui oikein hyvältä. Tämä oli kuulemma paras ratsastuskertani tähän mennessä. Tosi kiva kuulla, että olen mennyt Himpun kanssa eteenpäin! Minustakin tuntui, että se kuunteli eilen tosi hyvin, ja että ratsastus meni hyvin. Himppu kehittyy koko ajan ikäisensä tasolle. Se on nyt noin 4-vuotiaan tasolla, mutta on oppinut asioita paljon.

Lopuksi pesimme Himpun ja syöttelin sitä sillä aikaa, kun se kuivui. Ulkona on niin lämmin, että hevosen voi antaa kuivua auringossa.

Kissa-agilitypostauksen toteutan varmaankin ensi viikolla, jos saan siihen hyviä kuvia. Kerron kissastani ja meidän agilitytouhuista silloin tarkemmin, mutta voin kertoa, että kissani menee samoja esteitä kuin koiratkin, tosin laitan esteet aina kotiinpäin menevälle suoralle pihatielle. Tällä hetkellä harjoittelemme lankkua, mikä oli alussa pelottava, mutta nyt se sujuu jo ihan hienosti. (-: 

Tänään, kun menin tallille, valmentajani ei ollutkaan siellä vielä. Ajattelin laittaa Himpun valmiiksi ennen hänen tuloaan. Kun Himppu oli valmis, menin kentälle. Otin liinan mukaan, ja juoksutimme äitini kanssa Himppua. Se oli ihmeissään, kun kaksi ”vierasta” ihmistä vain hakee sen tallista ja vie sen kentälle ja juoksuttaa sitä. Koeaikahan on alkanut, joten käyn ratsastamassa Himpulla, vaikka valmentajani ei olisi paikalla. Juoksutuksen puolivälissä valmentajani saapui kentälle. Emme voineet juoksuttaa Himppua kauan, koska oli niin kuuma. Valmentajani oli tulossa itse ratsastamaan toisella hevosella ja lupasi neuvoa minua selästä käsin, jos tarvitsisin apua.

Himppu oli jälleen kerran tosi hyvä. Nyt se ei kipittänyt missään askellajissa! Ei käynnissä, ei ravissa eikä laukassa. Tahti pysyi samana jopa ylitettyämme puomeja! En tarvinnut juurikaan apua, mutta valmentajani toisti vielä niitä asioita, mitkä hän on sanonut aikaisemminkin.

Pesun jälkeen vein Himpun laitumelle heppakavereiden kanssa. Se lähti hurjaa vauhtia toisten luo, ja pysähtyi sitten syömään. Tiistaina meillä on ensimmäiset oikeat estevalmennukset! Jee! :D

-Vikke-