Tässä postauksessa kirjoitan mielipiteeni omilla
taidoilla tai omaisuudella ”leijumisesta”. Usein tapaa ihmisiä, jotka ovat niin
sanotusti täynnä itseään. He usein ”leijuvat” omilla taidoillaan tai asioilla,
joita heillä on. Usein omilla taidoilla leuhkiessa tulee suurenneltua asioita,
eli kerrottua osaavansa jonkun asian paljon paremmin kuin todellisuudessa
osaakaan. Silloin pidetään itseä NIIN paljon parempana kuin muut, ja muita NIIN
paljon huonompana kuin itse on. Tällaiset ihmiset ovat suoraan sanottuna todella
ärsyttäviä.
Sen lisäksi, että omalla käytöksellään muita kohtaan
herättää vihan tunteita ja ärsyttää, leuhkiminen johtaa myös siihen, että nekin
taidot, joita jo osaa, rappeutuvat. Kun alkaa ajatella, että osaa asiat jo
niin hyvin, ettei kenestäkään tarvitse ottaa mallia tai kuunnella ohjausta, ei
pääse kehittymään paremmaksi. Päinvastoin, osaaminen alkaakin mennä pikkuhiljaa
alaspäin. Niin sanotusti nuolaisee ennen kuin tipahtaa.
Kun pysyy nöyränä ja kuuntelee ohjeet, pääsee paljon
pidemmälle. Mieluummin kannattaa kertoa taitojaan hieman alakanttiin, koska
silloin tulee oltua nöyrä ja opeteltua asiat oikein ja oikeassa, sopivassa
järjestyksessä. Mitään vaihetta kehittymisessä ei saa, eikä voikaan, jättää
väliin. Nöyrästä, avuliaasta ja kiltistä ihmisestä pidetään paljon enemmän,
kuin leuhkasta itsensäparastelijasta, joka ei arvosta muiden työtä.
Tavaroilla ja muulla omaisuudella leuhkiminen on ihan
yhtä huono asia, kuin omilla taidoilla leuhkiminen. Tosiasia on, että kaikilla
ei ole mahdollisuutta niihin asioihin, joihin ehkä jollain toisella on. Pitää
olla tyytyväinen niihin asioihin, joita itsellä on, mutta se ei tee kenestäkään
parempaa tai ylempiarvoista ihmistä, että omistaa jotain enemmän kuin toinen.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Julkaisen vain asialliset ja asiaan kuuluvat kommentit blogissani. Tarkistan jokaisen kommentin ennen mahdollista julkaisua, joten älkää turhaan lähettäkö samoja kommentteja moneen kertaan. Kiitos kaikille asiallisesta kommentoinnista!