Kuinka koulutin Pitsin?

Moni varmasti luettuaan tekstiä kissa-agilitystä palaa kyseiseen kohtaan miettien, että mitä ihmettä siinä luki. Kissa-agilityä? Voiko KISSAN saada oppimaan temppuja kuin koiran? Vastaus on: kyllä voi. Kerron nyt miten minä koulutin Pitsin.

Ensimmäisenä mainittakoon, ettei minun tapani kouluttaa ole se ainoa oikea. Kissoja on erilaisia, ja niitä pitää kouluttaa yksilöinä niin, että lopputulos on hyvä.

Aloitin Pitsin kouluttamisen istu-käskystä. En käyttänyt palkkaukseen namipaloja, vaan silitin ja kehuin äänellä. Äänensävyn pitää olla kouluttaessa määrätietoinen, mutta ei ilkeä. Kissan pitää ajatella, että asia, mitä nyt tehdään, on mukava ja mieluinen juttu. Tällöin kissa oppii paremmin. Kuitenkaan ei saa ”löysäillä”, eli antaa kissan olla tottelematta. Käskyä pitää toistaa niin kauan, että se onnistuu edes ”sinne päin”. Koulutan kissoja mieluummin niin, ettei minun tarvitse auttaa koskemalla. Se, että saa kissan esimerkiksi istumaan ilman, että joutuu toisella kädellä työntämään takapuolesta alaspäin, on hyvä saavutus. En ole kertaakaan kouluttaessani Pitsiä työntänyt sitä istumaan tai muuten pakottanut tottelemaan. Kissa saa itse tehdä tehtävän niin, että siitä tuntuu mukavalta totella.

Seuraavina tulivat ”anna tassu”, ”maahan” ja ”tassut jakkaralle”. Tassun antamisessa kiitin Pitsiä pienestäkin tassun nostamisesta. Silloin se tajusi, mistä on kyse. Autoin sitä pikkuisen koskettamalla tassun taakse.

”Maahan”-käskyä harjoitellessa otin kissanraksut käyttöön. Laitoin kissanraksun nyrkkiin ja painoin sen maata vasten. Toistin sanaa ”maahan” kunnes Pitsi totteli. Tällöin otin nyrkin pois raksun päältä ja kissa sai syödä sen.

”Tassut jakkaralle” tapahtui myös raksujen kanssa. Otin pienen ämpärin ja laitoin raksun nyrkkiin sen päälle. Toistin sanaa ”tassut jakkaralle” niin kauan, että Pitsi totteli. Tämän asian koulutus tapahtui siis aika samalla lailla kuin ”maahan”-käskyn opettaminen.

Agilityn aloitimme pienestä ”pystyesteestä”. Aluksi pidin Pitsillä valjaat päällä ja kytkin ne flexiin. Esteen rakensin (kuten nykyäänkin) suoralle pihakäytävälle, joka johti etupihan kuistille. Kissasta on mukavampaa hypätä kotiin päin kuin kodista poispäin. Pitsi älysi hyppäämisen idean hetkessä, ja pääsin lisäilemään käytävälle tavaraa. Jos kissa ei kuitenkaan ymmärrä tehtävän ideaa, on aloitettava maahan laitetuista ”puomeista”, joiden yli kävellään. Kun kissa on kävellyt puomin yli, pitää kiittää. Pikkuhiljaa puomia voi alkaa nostaa pieneksi esteeksi. AINA, kun kissa tekee asiat oikein, pitää kiittää. Kun harjoitus lopetetaan, voi antaa makupalan. Makupalan jälkeen ei kannata enää hyppyyttää.

Putkesta menemisen opetin Pitsille laittamalla suoralle ensin todella lyhyen (10 cm pätkän) putken. Vein Pitsin putken alkupäähän ja annoin käskyn ”putkeen”. Pitsi meinasi ensin mennä ohi, mutta autoin vähän estämällä reitin muualle. Kun tehtävä oli suoritettu, kiitin kehumalla. Pikkuhiljaa lisäsin putken pituutta. Kun pikkuputki oli sujunut hyvin, ongelmia ei ilmennyt enää isossakaan. Jos ongelmia syntyy, pientä putkea on toistettava kauemmin. Kissa pitää totuttaa isoon putkeen puhumalla kissalle koko ajan ja kehumalla, kun se on putkessa.

Kun putki ja erilaiset esteet sujuivat yksittäisinä, aloin laittaa niitä peräkkäin. Ohjasin Pitsiä ulkopuolelta sanomalla käskyjä ”yli” ja  ”putkeen”. Tämä alkoi sujumaan mielettömän hyvin. 

Muistan ikuisesti, kun Pitsi meinasi mennä putken ohi, jolloin sanoin terävämmin, mutta kuitenkin lempeästi uudelleen käskyn ”putkeen”. Pitsi oli jo puolivälissä menossa putken ohi, jolloin se kääntyi ympäri ja meni takaisin putken alkupäähän. Siitä se jatkoi putken läpi ja sujuvasti tehtävän loppuun asti.

Nykyään teemme näitä samoja asioita Pitsin kanssa. Teemme harjoituksia pääasiassa kesällä, koska talvella kissan tassuille tulee kylmä.

Kissoille voi siis opettaa asioita yhtä hyvin kuin koirille. Pitää vain olla oikea asenne ja kärsivällisyyttä. (:

Linkki postaukseen, jossa on kaksi kissa-agilityvideota